Lomailuviikko

Heissaaaaaaan!!

Heti alkuun pakko sanoo, et mua harmittaa ihan sikana ku leivoin mansikkajuustokakun sekä kinkkupiirakan mun 31v synttäreille, ni en niit päivittänyt tänne :( kun muutenkin sen verran harvoinenää on aikaa bloggailla, niin sit ku olis jotain minkä takii bloggaa niin sitä ei tuu tehtyy.

Maanantaina 12.9 kävin viimein otattamassa rakennekynnet, mulle ei sopinutkaan uv-geelit, ne irtos jo siinä laittovaiheessa, ni vaihtukin lennossa sitten akryyliin. Mut olen kyl tosi tyytyväinen näihin, laitoin pinkin glitter lakan vielä siihen päälle niin AVOTTIA, ne oli juur semmoset mitä toivoin. Tosin seuraavassa huollossa lyhentelen niit vähän kuitenkin, ehkä 2-3mm pois niin sitten pituuden suhteen olisi varmasti ideaalisin minulle.

Tänään mulla on hammastarkastus, voi luoja et mua pelottaa, vaikka tien ettei ne tarkastuksessa tee mitään, ni silti pelottaa, tien et se vihloo ihan simona!!!! Voisin myöhemmin tänään päivittää lisää ja kertoo kuinka monta reikää sielt kaikenkaikkiaan löytyy!! :) Veikkaan 3 reikää, mut ehkä siel voi olla enemmänkin.

Joo mut viel kuva kynsistä ja kirjoittelen enemmän kunhan vaan pääsen takaisin kotiin kaupasta ja sieltä tarkastuksesta. Moip.

Flunssapäivä vol.2

Josko tänäänkin jotakin tänne kirjoittaisi, kirjoittelin tuossa aamusta heti yhden kirjeen valmiiksi ja nyt sitten vuorossa on rentoo pötköttelyä. Tv:ssä pyörii kauniit ja rohkeat, joo oon tän tekstin jälkeen vaihtamassa kanavaa, en oo ko. sarjaa seurannut aikoihin, eikä se kiinosta mua ei sitten ollenkaan, mut olen liian laiska nyt vaihtamaan kanavaa.

Katti tuli tonne jalkojen päälle lymyämään, ei kiva!!! Tuntuu ettei tässä tuvassa saa missään olla rauhassa, minne menenkin niin aina on joku mua häiritsemässä, jos ei oo Leevii niin on kissa, jos ei oo kumpaakaan niin on Janne :D hahaha... No ei vaan, kiva se on kun on seuraa, tosin nyt kipeenä haluis vaan olla ihan rauhassa kokoajan, mut se ei tässä talossa tuppaa oikein onnistumaan. Kohta otan pienet nokoset johonkin tonne puoleen päivään saakka.

Koristelin eilen melkein kaikki kirjepaperitkin, tälle päivälle ei siis juurikaan jää mitään järkevää tekemistä. Postiakaan tuskin tulee tiistaina, joten... huomiselle mulla on viel vähemmän mitään tekemistä, ois mulla tuossa pari kirjaa joita ois kiva ehkä alkaa lukemaan, mutta nyt kun taas särkee päätä niin ei kiinosta niidenkään aloittaminen, josko huomenna saisin aloitettua, tänään en vielä viitsi asiaa ajatella, ainakaan niin et siit mitään stressiä ottaisin. Lukeminen tosin vois olla rentouttavaa, ja on pidempään potuttanut kun en oo lukenut. Kuitenkin se on ihan mukavaa ajanvietettä.

Ei luoja kun ei enempää ajatus kulje tällä hetkellä, pakko se on alkaa nukkumaan / lepäämään, jos tästä päivästä nyt edes jotain tulisi sen jälkeen. Siivotakkin pitäis, mut fiilis on todella hakusessa (niinku kaikki muukin)... Mut joo, jatkan huomenna tai tänään tai joskus kun jaksaa. Nyt meen moikkaamaan nukkumattia toivottavasti (kissan kanssa). Se on moikkamoi.

Kipeenä jälleen

Huomenta!

Taas on tovi vierähtänyt tänne kirjoittamisesta. Sitä kun ei tänne oikein muutoin tuu kirjoiteltua kuin sillon kun saa olla rauhassa tietokoneella. Nyt olen tosiaan flunssassa kotosalla ja ajattelin josko jotain tännekkin jaksais päivittää, ainakin sen verran et saan ihanasta pojastani laittaa kuvan tekstiin mukaan, oltiin eilen vanhemmillani vähän puunaamassa autoja & syömässä. Oli ihanaa samalla myös nähdä vaariakin, joka tuli myös syömään ja omenapiirakalle.

Leevi heräsi eilen vasta 9:40 ja päikyt nukkui 16-18:00, joten nukkumaan ukko saatiin vasta 21:50, huh huh. Aamulla onneks mun ei tarvinnut nostaa poika kun vasta 7:00 ylös, jotta ehdin viemään ennen aamupuuroa päiväkotiin. Sinne se jäi iloisin mielin, meni innoissaan hoitajan syliin, joten äiti jäi ihan vallan kakkoseksi <3 MUN IHANA REIPAS POIKA.

Viime viikolla oli Leevi kipeenä, torstaina kotona mun kanssa ja perjantaina sitten puolestaan Jannen kanssa. Mä lähdin perjantaina hakemaan äidilleni kissanpentua Lappeenrannasta, sain vähän Leevi vapaata aikaa, jäin siit sitten porukoilleni yöksi, kotiin tulin lauantaina heti 8:00 aikaan. Lauantaina iltapäivällä tai no lähemmäs illalla mulla sitten alkoi tuo FLUNSSA :( sitten ei enää jaksanutkaan yhtään mitään. Ei tuo kurkkukipu oo ees nyt pahin vaan tuo jatkuva päänsärky! Onneksi sain reseptillä Buranaa, mulle kun tuosta Panadolista ei oo ei niin mitään hyötyä! Eilenkin otin 2 x 1000 mg Paratabsia ja mul edelleen niidenkin jälkeen oli pää kipee, mihin hemmetin kipuun ne oikeesti auttaa? Kysynpähän vaan! Ja ei, minulla ei ole migreeniä. Jos se menee Buranalla ohi aina, niin se ei silloin voi olla migreeniä, eikä mul oo mitään pahoinvointia taikka näköharhoja mitkä siihen oleellisesti kuuluu.

Mitähän muuta, kissat sai äsken ruokaa ja ovat ehkä hetken hiljaa. Tuosta vanhemmasta kissasta Nukasta on tullut kyllä sellainen riesa. Se herättää joka ikinen aamuyö huutamaan nälkäänsä. Siis se on aivan kamalaa, onneksi sentään tänään aamulla ei herättänyt Leeviä, mutta Jannen kylläkin ja tietenkin minut. En oikeesti keksi mitä mä ton kissan kanssa teen, lopetettavaksi ei tuosta syystä oikein voi viedä ja ei kukaan enää 14 vuotiasta kissaakaan halua riesakseen ottaa, kyllä mä Nukasta välitän ja rakastan, mutta en vaan tie miten kauan jaksan enää, kun ei saa nukuttua! Kuitenkin välillä on rankkoja öitä Leevinkin kanssa, ja sitten vielä on rankkoja öitä kissankin kanssa, niin jossain vaiheessa ei vaan enää jaksa. Päiväunetkin välillä Leeviltä jää lyhyiks ton kissan takia! En tiedä enää mitä teen, alan olemaan TOIVOTON. Naksut ei auta kun ei tuo katti niit juurkaan syö nälkäänsä, haluaa vaan purkkiruokaa! Uskomatonta, no ehkä siihen vielä joku ratkaisu löytyy. Joku automaattinen ruoka-automaatti tai vastaava.

Mutta joo, siinä kait ihmeimmät mitä tänne kuuluu. Sen verran nukuttaa, et nyt painelen tonne sängyn pohjalle ihmettelemään ja pasteen ne parit kuvat mun rakkaasta viel tähän tekstiin <3

Joskus mut tavoittaa ehkä täälläkin vielä

Pitkästä aikaa...

Joo en oo tosiaankaan hetkeen käynyt täällä, sen verran hektistä tämä elämä on ollut, tietokoneella kotona ei olla käytännössä ollenkaan. Töissä tottakai senkin edestä, mutta ei siellä ole aikaa tai kiinostusta mitään blogitekstejä kirjoitella.

Toivon todella, että saan tässä syksyn myötä aktivoitua tämän suhteen, ainakin synttäreitä on tulossa, niin ehkä saan jonkinlaisia leivontapäivityksiäkin tänne tehtyä.

Laihduttaminenkin on uudelleen alkanut, ajattelin, että jos tuossa vähän alkaisi enemmän liikkumaan, jos edes kaksi kertaa viikossa pääsisi käymään lenkillä, ei niiden tartte mitään pitkii lenkkei olla, kunhan nyt edes sen 3 km alkuun lähtis lompsimaan, Leevi kuitenkin on sellainen, että lähtee kyllä mielellään ulos mukaan touhuumaan. Varmaan kaipaisikin enemmän tonne ulos lähtemistä. Mä niin laiskistuin raskaana ollessa ja se on vaan jatkunut ja jatkunut. Mut nyt on pakko alkaa jotain tekee, jos meinaa vielä jossain vaiheessa toisen vauvan hankkia. Tässä kunnossa, ei oo toivookaan, hyvä ku jaksaa näiden asioiden kanssa tässä pyörii mitä nyt on, saati että sitten jos olisi vielä yksi muuttuja lisää.

Sori muuten kun tää juttu rönsyilee tosi paljon, ei jotenkin oo sillai järki ehkä mukana tässä kirjoittamisessa, mutta edes jos vähän sais jotain tehtyyn tähän. Mun pitäis vielä liittää toi puhelinkin tähän tietokoneeseen, josko kuvat sais siirrettyy kun pitää tässä syksyllä teettää lisää valokuvia Leevistä. Olen viimeeks teettänyt ehkä siihen saakka kun Leevi oli vuoden ikäinen, eli melkein toinen vuosi on kokonaan teettämättä :D, no mut ehkä Ifolorille tulee taas tällee ennen jouluu niin hyvii tarjouksia, että saan teetettyy kuvia sieltä sitten hyvillä alennuksilla.

Pitäisköhän tuossa koht alkaa siivoomaankin kun Jannelle lupasin, hän kun lähti Leevin kanssa isällään käymään kylässä, et mie saan rauhassa siivoo ja tietenkin kirjoittaa kirjeitä. Kuviakin voisin vähän tänne kanssa päivittää. Ostin eilen pari kivaa paitaa, joten niistä voisin jotkut otokset ottaa ja ainiin myös perjantaina ostin uudet korkokengätkin, ne on kyl sika kivat. Kattelin niit kuola valuen keväällä Dinskossa ja nyt sitten ne löyty syksyllä -50% hintaan <3 ja sit siel oli semmosii pelkkii päkiä pohjallisii, en oo semmosist ennen kuullutkaan joten kerta se on ensimmäinenkin, joten otin sellaset siihen viel mukaan, nekin oli ihan edukkaan, oisko ollut jotain 5 € tms, joten ei kalliit. Ja tein myös tilauksen netistäkin, tulee yhet farkkutyyliset leggingsit sekä sellain ihana toppi. Viel kun Janne tilaa mulle MK:n laukun minkä lupas syndelahjaksi niin olen oikein iloinen, en ookkaan pariin vuoteen juuri mitään itselleni ostanut, kaikki ylimääräinen melkein mennyt Leeville, mut tottakai mun pojalle vaan parasta ja hältä ei saa puuttuu mitään, multa voi puuttuu kyllä, mä sen kestän :) (välillä).. Hehe.

Pitkästä aikaa

Heips

Tovi vierähtänyt tässä, kun viimeeksi tänne kirjoittelin. On mulla aikaa ollut, mut jotenkin vaan on unohtunut tää bloggaaminen, tosin en mä koskaan niin kovin innokas tänne kirjoittaja ole ollutkaan, mut ajankuluna tää menee silloin, kun ei oo muutakaan.

Flunssassa ollaan oltu koko sakki tässä viikonpäivät. Mie pojan kaa viel oon täs taudis. Epäilen mul olevan poskiontelontulehdus (vaihteeksi). Mut sen nyt näkee vasta lääkärissä.

Ainiin poikamme sai nimensä 10.1.15, Leevi Tapio <3! On mies kyllä aivan nimensä näköinenkin, suloinen pikkumies kaikin puolin.

Muutenkin hymyileväinen ja onnellinen pikkukaveri <3, olen aiiiiivan rakastunut. Mut miten tuollaista pikkuista voisi olla rakastamatta? :) En löydä yhtään syytä miksei.

Kotona olo on ollut helppoa pojan kanssa. Varsinkin nyt kun osaa jo itse viihdyttää itseään. Omissa pikku kätösissä riittää ihmeteltävää. Onhan ne sentään maailman suloisimmat pikku kätöset <3!

Mut nyt alan siivoilee, et ku ukko tulee kotio niin lähden kaupustelemaan. Miettiny jo kaikkee hyvää mitä sieltä löydänkään. Palaamisiin jälleen, kun muistan tulla bloggaamaan.

Elämää vauvan tulon jälkeen

Hei!
Pakko tulla tänne hieman purkamaan omia tuntoja. Vauvan kanssa eläminen ei ole lähtenyt niin hyvin käyntiin kuin olisi voinut kuvitella. Epäilen meidän pienokaisella olevan koliikki. Huudot juuri asettuvat ilta-aikaan ja kestävät jopa 3h! Siinä on meidän voimat ollut todella kovalla koetuksella.

Päivät menee ihan ok, mut vissiin silloinkaan ei saisi antaa nukkuu liian pitkii aikoi kerrallaan. Hirveesti nyt koettanut lukee kaikkia hoitomuotoja tuohon koliikkiin, mut mitään varmaa auttavaa tekijäähän ei ole. No mut kokeiltava kaikkee on, mikä tahansa pienikin apu olisi meille SUURI apu.

Omat tuntemukset tässä mennyt näiden viimeisten päivien aikana mennyt ihan laidasta laitaan, osakseen ymmärtää ja osakseen ei ymmärrä. Ihan kauheen sekavissa tunnelmissa kokoajan, oma ruokahalu on mennyt ihan kokonaan. Eilen söin 1 aterian, en muuta. Sekin varmasti vaikuttaa jaksamiseen. Tänään aamulla otettu Battery et jaksaa ja siltikin on niin voimaton olo. Kun edes 1 yön saisi nukkua! Sekin tekisi jo varmasti paljon... Mut joo, enempää ei nyt mun pää tuota tekstiä, parempi kammeta vaan takas sänkyyn. Adios.

PELOTTAA

Heips

Huomenna olisi sitten SE päivä! Nyt alkaa kyllä pelottamaan ja itkettämään, en halua kipua, en halua sairaalaan, mut kuitenkin haluan pienen pojan maailmaan. Tunteet on niin ristiriitaiset etten tiedä miten päin olisin. Nukuin yön kuitenkin ihan ok, mut tänään on varmaan turha toivo saada mitään päiväunia nukuttua, saati sitten ensi yönä unta! Eilen illalla meni jo vatsa ihan sekaisin :/ ja ajattelin josko se käynistää synnytyksen, no eipä tapahtunut mitään :( en mitään muuta toivo niin paljon kuin, että kaikki alkaisi luonnollisesti.
Mulla on sitten tuo piikkikammokin! Ja eniten pelottaa, et mulle laitetaan oksitosiinitippa, joka olisi viimeinen asia noista vaihtoehdoista minkä ottaisin :( et en tiedä... Balongi ois varmaan muuten ok vaihtoehto, mut jos ne työntää mut kotio niin se ei käy päinsä! Lähde ajamaan tunti sitten takas himaan ja jos se alkaa käynistyy niin ajappa sitten toinen tunti vielä takaisin päin!! Ei tuu kesää kyllä siitä!
Sit toki on vielä tuo cytotec, se olisi varmasti mulle se paras, mut siin on sitten tietenkin se et käynistämisessä voi mennä jopa 3 päivää! Ja siihen sitten varmaan lisätään paljon muutakin, jopa sitä tippaa, et ei sekään nyt niin kovin paljon kiinosta. Eli olen kyllä vähän ulalla mitä itse haluan. Argh! Ja sitten se että joudun olemaan pois kotoa! Mie en kestä olla erossa murusta ja kisuista. Maata jossain sairaalassa tekemättä mitään "järkevää", tottakai ihanaa olla vauvan kanssa ja varmasti saa apuu ja vähän varmuutta sen vauvan kanssa juttujen tekemisessä, mutta... Kuitenkin. Jos nyt ensi viikonlopuksi pääsisin kotio, mitään muuta en toivo enempää.
Näin muuten untakin viime yönä synnytyksestä <3, mut ainoo järkky juttu oli, et pojan pää olikin liian pieni, et sil olikin joku pahasti vialla, et loppujen viimeeks sille oltais vedetty jotain extraa pääkoppaan, et heti synnytyksestä tyylillä leikkaukseen :/. Toinen uni oli sitten et joku pieni poika teki murhia, en tuntenut tätä poikaa, mut jotenkin siit jäi se kuva et se oli mun pikkupoika joka niit teki. Huhu, olin kyl tuossa vähän aikaa lievästi pöhnässä kun heräsin, et "what a night".
Nojoo, mut et tämmöstä tänne tänään, huomenna se on sitten menoa, halusipa tai ei. Palaan seuraavan kerran kun poika on maailmassa! Sitten voin kertoo kaikkee mahdollista kauhutarinaa :P, no ei vaan, ehkä kaikki on sitten jo unohtunut ja olen vain onnellinen äiti <3. Moip.